Hei vaan.

Saatiin kunnon jenkkisänky nyt sitte vihdoista viimein. Ja oon nukkunu vähä paremmi ku ei satu joka kerta ku kylkeä kääntää. Tosin iski toissapäivänä flunssan päälle ja ei tullu sinä yönä nukuttua kyllä yhtää. Viiden minsan välein piti juosta vessaa niistää tai juomaa ja kurkkuun sattu niin, että nieleminen teki tosi kipeetä. Eilen oli sit viel kuumettaki, mutta tänään aamulla se oli laskenu, toivottavasti ei nouse enää ja paranis tästä taudista. On se tympee keskellä kesää sairastaa.

Hommattiin tosiaan kans hoitopöytä mihin kuuluu amme samaan, tosi kätevä ja hyvä :) Nyt alkaakin jo olemaa kaikki valmiina pikkuista varten. Alkaa jo vähä jännittäänki ku alle 4 viikkoa laskettuun aikaan. Pitäs sairaalakassikin pakata täs jossai vaihees, eihän sitä ikinä tiedä koska se lähtö tulee :)

En ookkaan pitkään aikaan mitää runoillu ni vois tänne lisätä yhden.

Odotus

Jännitys sietämätön,

kuplia vatsanpohjassa,

potkuja kylkikaarissa,

terhakoita ja voimakkaita,

kertomassa tulevasta.

Pelot ja ilo vuoroitellen,

mielessä käyvät hiipien,

niin pian ja niin kauan,

Suhteet venyvät taivaasta maahan.

Matkalla terälehtiä,

kuvaamassa epäilyksiä

Paikoitellen keltaista väriä,

luomassa positiivistä mieltä.

Yksi harras toive korkeuksiin,

että kaikki olisi hyvin,

kun sinut ensi kerran nostan syliin.